Tälle sivulle on koostettu julkaisujärjestelmiä Suomessa. Sivua ylläpitää julkaisujärjestelmiin erikoistunut asiantuntija Perttu Tolvanen. Perttu auttaa asiakkaitaan web- ja intranet-projektien esiselvityksissä ja julkaisujärjestelmävalinnoissa. Perttu on kirjoittanut aiemmin julkaisujärjestelmistä useita kymmeniä artikkeleita mm. Vierityspalkki.fi-blogiin. Sivua on päivitetty viimeksi huhtikuussa 2013. Ajankohtaisia havaintoja ja vinkkejä julkaisujärjestelmistä voit seurata myös suomeksi Pertun Google+-profiilin kautta tai englanniksi Twitterin kautta.
Alla on listattuna kansainvälisiä julkaisujärjestelmätuotteita. Listan järjestys perustuu arvioon järjestelmää osaavien asiantuntijoiden määrästä Suomessa. Listan alussa olevilla järjestelmillä voi sanoa olevan useita kymmeniä osaajia - jopa satoja. Listan lopussa olevilla järjestelmillä on todennäköisesti vain kourallinen osaajia Suomessa.
SharePoint on Microsoftin portaalijärjestelmä, jota voidaan hyödyntää myös web-julkaisujärjestelmänä. SharePoint on Suomessa saavuttanut vahvan aseman intranet-alustana. SharePointtia käytetään myös web-palveluiden alustana, mutta järjestelmää ei varsinaisesti ole suunniteltu ensisijaisesti web-julkaisuun - ja siksipä myös SharePointtia myyvät IT-talot yleensä tarjoavat web-julkaisujärjestelmäksi jotain toista tuotetta (esim. EPiServer, Sitecore, tai omia tuotteitaan). Tosin merkittävin web-julkaisukäyttöä rajoittava tekijä ovat SharePointin erittäin korkeat lisenssikustannukset web-julkaisukäytössä. SharePointin tyypillisiä käyttäjiä ovat isot organisaatiot, jotka ovat päättäneet toteuttaa SharePointin päälle erittäin laajoja palvelukokonaisuuksia. Esimerkiksi Fortumin verkkopalvelut ovat SharePointin päällä. SharePointilla on useita satoja osaajia Suomessa, ja järjestelmää myyvät useat kymmenet kotimaiset IT-talot. Myös Suomen Microsoft tarjoaa tukea SharePoint-projekteihin. SharePoint-toteutuksiin erikoistuneet firmat eivät kuitenkaan yleensä ole mitenkään erikoistuneita verkkopalveluiden toteutukseen, joten tätä osaamista kannattaa vaatia erikseen. SharePointilla tehtävien verkkopalveluprojektien hinnat alkavat usein jopa 60 000 eurosta, koska lisenssit ovat web-projekteihin varsin kalliita. Järjestelmän ominaisuuksien intranet-lähtöinen näkökulma myös tekee web-projekteista keskimäärin kilpailijoita työläämpiä joten usein web-projektit ovat yli 100 000 euron luokkaa. Intranet-projekteissa lisensointi on olennaisesti erilainen ja järjestelmän ominaisuudet myös soveltuvampia. Täten intranet-projekteissa toteutukset alkavat jopa 30 000 eurosta. Parasta: Vahva ja kustannustehokas intranet-alusta, joka osaa myös dokumenttienhallinnan. Huonointa: Korkeat lisenssit web-julkaisussa ja kilpailijoita työläämmät projektitoteutukset.
Drupal on avoimen lähdekoodin web-julkaisujärjestelmä, jota käytetään myös monenlaisten räätälöityjen web-sovelluskokonaisuuksien alustana. Drupalia osaavia toimistoja ja tekijöitä on Suomessa varsin hyvin, mutta kilpailu tekijöistä on myös varsin kovaa. Suomessa Drupal on erityisesti mediatalojen verkkopalveluiden alusta (esim. Nelonen, Uusi Suomi), mutta sitä käytetään myös pienempien sivustojen alustana - vaikka se ei sellaiseksi mikään erityisen ketterä olekaan. Drupalin vahvuudet liittyvät sen räätälöitävyyteen ja laajaan yhteisöön. Web-julkaisutuotteena Drupalilla ei ole mitään erityisen vahvoja tai selkeitä erikoistumisalueita, koska järjestelmä on ensisijaisesti suunniteltu palveluihin jotka ovat varsin räätälöityjä (esim. extranettien kaltaiset web-yhteisöt tai asiointipalvelut). Drupaliin erikoistuneita IT-taloja on Suomessa muutamia. Esimerkiksi Wunderkraut, Exove, Brain Alliance ja ActiveArk. Lisäksi monet digitoimistot ovat tehneet Drupalista omia "paketointejaan" joiden avulla pystyvät toteuttamaan verkkosivustoja nopeasti ja kustannustehokkaasti. Kokonaisuutena Suomessa onkin jo useita tuhansia Drupalilla tehtyjä verkkosivustoja*. Drupalilla tehtävien verkkopalveluprojektien hinnat alkavat yleensä noin 20 000 eurosta, mutta Drupalille soveltuvimmat verkkopalveluprojektit ovat yleensä yli 100 000 euron projekteja. Parasta: Mahtava ekosysteemi lisäosia. Huonointa: Ei selkeitä "tuoteominaisuuksia", vaan järjestelmä kasataan "palikoista" varsin asiakaskohtaisesti.
EPiServer on ruotsalainen web-julkaisujärjestelmätuote, joka on suosittu etenkin Ruotsissa, mutta myös muualla Euroopassa. EPiServer on vakiinnuttanut Suomessa itselleen vahvan aseman viime vuosina. EPiServerillä on jo useita kymmeniä yhteistyökumppaneita, jotka toteuttavat asiakkaille verkkopalveluita EPiServerin avulla. Yksi EPiServerin erikoisuus on, että käyttöpalvelut (hosting) ostetaan lähes poikkeuksetta suoraan EPiServeriltä jolloin asiakkaan näkökulmasta esimerkiksi IT-toimittajan vaihtaminen on helpompaa. Tunnettuja kotimaisia EPiServer-asiakkaita ovat mm. Orion, Kesko, Suunto. EPiServerillä on Suomessa pieni maatoimisto, ja myös globaalia tukea on saatavilla suomeksi. EPiServerillä tehtävät projektit ovat yleensä 30 000 ja 70 000 euron välissä olevia toteutuksia, ja usein EPiServerinkin asiakkuudet lähestyvät 100 000 euron budjettiluokkaa. EPiServeriltä löytyy myös verkkokauppalaajennus ja yhteisölaajennus, mutta esimerkiksi intranet-projektien saralla kannattaa kääntyä suosiolla SharePointin suuntaan. Lisätietoa: EPiServer 6 -esittely Vierityspalkki-blogissa. Parasta: Tuotteistettu ja monipuolinen web-julkaisujärjestelmä, jolla selkeä hosting-malli. Huonointa: Lisenssit haukkaavat usein ison osan budjetista alle 50 000 euron projekteissa.
Wordpress on vakiinnuttanut viime vuosina asemansa maailman suosituimpana blogialustana. Wordpress on avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä ja perustuu php-ohjelmointikieleen. Wordpressiä käytetään myös kasvavassa määrin pienten ja keskisuurten verkkosivustojen julkaisujärjestelmänä. Parhaimmillaan Wordpress on silti edelleen julkaisupainotteisten sivustojen alustana. Wordpressillä on Suomessa lukumääräisesti varsin paljon osaajia, mutta ei varsinaisesti siihen erikoistuneita, edes keskikokoisia toimijoita. Laajan kansainvälisen yhteisön ja lisäosamarkkinoiden ansiosta järjestelmän avulla pystyy kuitenkin tekemään näyttäviäkin keskikokoisia verkkosivustoja myös yhden miehen/naisen voimin. Wordpress onkin erittäin suosittu mainostoimistojen ja digitoimistojen työväline edullisten verkkosivustojen toteutukseen. Wordpressillä tehtävät verkkosivustoprojektit ovat yleensä alle 5000 euron toteutuksia, mutta myös yli 10 000 euron toteutusprojekteja tehdään Wordpressin avulla. Pelkästään Suomessa Wordpressillä tehtyjä sivustoja on useita tuhansia*. Parasta: Matala oppimis- ja käyttökynnys. Huonointa: Ei erikoistuneita tukitahoja Suomessa. Esimerkkejä tekijöistä: Arkimedia, Aucor, H1, Exove, Wysiwyg.
Joomla on avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä, joka on ollut jo vuosien ajan yksi eniten käytettyjä julkaisujärjestelmiä maailmassa. Suomessakin Joomla on ollut vuosia monien mainostoimistojen ja digitoimistojen käyttämä työkalu. Nykyisin moni näistä toimijoista on kuitenkin siirtynyt esimerkiksi Wordpressiin, Drupaliin tai SilverStripeen. Tosin tästäkin huolimatta Joomlalla on edelleen Suomessa vahva asema etenkin pienikokoisten, viestinnällisten verkkosivustojen julkaisujärjestelmänä. Lukumääräisesti Joomla saattaa olla jopa Suomen suosituin julkaisujärjestelmä, koska järjestelmällä on 2000-luvun aikana toteutettu useita tuhansia sivustoja Suomessa*. Joomla on Drupalin ja Wordpressin tavoin php-teknologiaan pohjautuva julkaisujärjestelmä, jolla on Suomessa paljon osaamista, mutta valitettavan vähän järjestelmään erikoistuneita toimijoita. Joomlan käyttäjäorganisaatioita on Suomessa etenkin järjestökentällä. Esimerkiksi monien puolueiden ja yhdistyksien sivustoja on Joomlan päällä. Keskimääräisen Joomla-projektin hinta vaihtelee parista tuhannesta eurosta noin 10 000 euroon. Tyypilliset Joomla-tekijät Suomessa ovat soolona työskenteleviä web designereita ja it-konsultteja.
Liferay on Java-teknologiaan perustuva avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä. Liferay on alunperin portaalijärjestelmä, jota on sittemmin ryhdytty käyttämään myös web-julkaisualustana. Liferaylla on tehty Suomessa erittäin isojakin projekteja, koska Liferay kuuluu varsin "järeään sarjaan" järjestelmänä. Tästä syystä järjestelmällä onkin hieman jähmeä maine Suomessa. Liferayn ympärille on kuitenkin syntynyt Suomeen viime vuosina kourallinen integraattoreita, jotka rakentavat ja toteuttavat Liferay:n päälle monenlaisia verkkopalveluita. Tyypillisiä Liferay-verkkopalveluita ovat esimerkiksi extranet-ratkaisut ja muut kirjautumista vaativat, räätälöidyt verkkopalvelut. Etenkin finanssisektorilla Liferay nähdään astetta ketterämpänä vaihtoehtona Oraclen ja IBM:n raskaille portaalituotteille. Liferay:lla toteutettavat extranet-palvelut ja räätälöidyt verkkopalvelut ovatkin yleensä hintaluokassaan lähellä 100 000 euroa tai reilusti yli. Liferayn erikoisuutena voi pitää myös sen jakautumis yhteisölliseen "perusversioon" ja kaupallisesti tuettuun Enterprise-versioon. Tämä erottelu myös jakaa integraattorikenttää jonkin verran. Parasta: Liferay integroituu moniin Java-järjestelmiin hyvin. Huonointa: Tausta portaalijärjestelmänä aiheuttaa painolastia web-julkaisukäytössä, ja edelleenkään Liferay:ta ei web-julkaisujärjestelmänä voi suositella varauksetta. Esimerkkejä integraattoreista: Ambientia, Arcusys, Proactum, Logica, Ixonos, Samcom.
Norjalainen eZ Publish on avoimen koodin web-julkaisujärjestelmä, mutta kehitys on tiukasti norjalaisen emoyhtiön hallussa. eZ Publish on näin harvinaislaatuinen yhdistelmä avointa lähdekoodia ja vahvaa yritystahoa järjestelmän taustalla. Järjestelmällä on Suomessa muutamia osaavia integraattoreita. eZ Publish kilpailee etenkin kotimaisten julkaisujärjestelmätuotteiden kanssa hyvien valmisominaisuuksiensa avulla. Järjestelmällä julkisia verkkosivustoja Suomessa tehneitä asiakasorganisaatioita ovat mm. Fiskars, Kaupan liitto, Sanoma Magazines (mm. Tietokone.fi). Järjestelmällä tehtävät keskikokoiset verkkopalveluprojektit alkavat Suomessa yleensä noin 20 000 eurosta, mutta isot kokonaisuudet voivat olla jopa lähempänä 100 000 euroa. Lisätietoa: eZ Publish -esittely Vierityspalkki-blogissa. Parasta: Monipuoliset valmisominaisuudet. Huonointa: Ei kovin paljon osaamista vielä Suomessa. Esimerkkejä integraattoreista: NXC Finland, Exove.
Silverstripe on Uudesta-Seelannista lähtöisin oleva php-pohjainen web-julkaisujärjestelmä, joka on parin viime vuoden aikana rantautunut Suomeen. SilverStripe kilpailee erityisesti kotimaisten web-julkaisujärjestelmien, Joomlan ja Wordpressin kanssa. SilverStripe soveltuu erityisesti viestinnällisten verkkosivustojen toteutukseen, ja on näin hieman samankaltainen järjestelmä kuin esimerkiksi Joomla. SilverStripellä on Suomessa kourallinen tekijöitä. Tyypilliset SilverStripe-projektit ovat alle 20 000 euron hintaluokassa olevia verkkosivustoprojekteja. Esimerkkejä SilverStripellä toteuttavista digitoimistoista: Barabra, Flo Apps, Recommended.
Sitecore on tanskalainen web-julkaisujärjestelmätuote, joka kilpailee Euroopassa mm. EPiServerin kanssa, mutta Sitecorea käytetään ympäri maailman. Sitecore kuuluu astetta raskaampiin julkaisujärjestelmätuotteisiin, jonka lisensointi ja kumppaniyhteistyö ovat myös kohdennettuja etenkin laajojen, markkinointi- ja myyntivetoisten verkkopalveluiden toteutukseen. Esimerkiksi EPiServeristä Sitecore erottuu olennaisesti työläämmän vaadittavan alkupanostuksen johdosta. Sitecore perustuu .Net-ohjelmointikieleen, ja järjestelmä on muutenkin hyvin Microsoft-maailman kanssa yhteentoimiva. Sitecorella on jopa toimisto Microsoftin kampuksella Seattlessa. Viime vuosina Sitecore on pärjännyt erilaisissa vertailuissa erittäin hyvin, mutta siitä huolimatta järjestelmä ei ole kovin yleinen Suomessa - tosin osasyynä lienevät varsin korkeat lisenssihinnat. Sitecorella tehtävät keskikokoiset verkkosivustoprojektit sijoittuvat yleensä lähelle 100 000 euron luokkaa. Sitecore kilpailee esimerkiksi Euroopassa yleensä laajoista, monikielisistä verkkopalvelukokonaisuuksista. Tällaisissa laajoissa toteutuksissa Sitecoren kilpailijana on Euroopassa esimerkiksi Adoben CQ5 -julkaisujärjestelmä. Suomessa ainut Sitecoreen panostava toimija on AtBusiness. Lisätietoa: Sitecore -esittely Vierityspalkki-blogissa. Parasta: Markkinointikone-tyyppiset ominaisuudet erittäin laadukkaat. Huonointa: Varsin raskas järjestelmä johon rajallisesti osaamista Suomessa.
Confluence on australialaisen Atlassian-nimisen ohjelmistofirman wiki-tuote, joka on omassa kategoriassaan ollut johtava pelaaja jo vuosia. Wiki-alustaksi Confluence on hyvin monipuolinen ja kilpailee intranet-kentällä jopa SharePointin kanssa. Esimerkiksi Aalto-yliopiston intranet-palvelu on toteutettu Confluencella. Myös julkisia verkkosivustoja ja yhteisösivustoja on tehty Confluencella etenkin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimesta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston laaja, opiskelijoille suunnattu Into-sivusto on Confluencen päällä. Confluence ei kuitenkaan missään tapauksessa ole perinteinen web-julkaisujärjestelmä, vaan on hyvin keskittynyt kirjautumista vaativien palveluiden saralle. Laajojen tietopankkien ja yhteisöllisten projektisivustojen saralla Confluence on yksi yleisimmistä ja laadukkaimmista järjestelmistä maailmassa, ja näihin tarkoituksiin Suomessakin Confluencea yleensä käytetään. Confluencelle löytyy Suomesta useita osaavia integraattoreita, vaikka Java-pohjaisena järjestelmänä Confluence ei ole mikään erityisen nopea opittava kehittäjille. Confluencelle löytyy kuitenkin laaja ekosysteemi lisäosia ja laajennuksia, joten räätälöintiosaamista tarvitaan kohtuullisen harvoin. Confluenceen panostavia ohjelmistotaloja ovat Suomessa mm. Ambientia ja Polar Shift. Järjestelmän lisenssikustannukset ovat muutamia tuhansia euroja ja toteutusprojektit yleensä välillä 10 000 ja 50 000 euroa. Parasta: Aktiivinen tuotekehitys joka keskittyy etenkin loppukäyttäjien käyttökokemukseen. Huonointa: Heikko dokumenttienhallinta, joka on ongelma etenkin intranet-käytössä.
Typo3 on avoimen lähdekoodin web-julkaisujärjestelmä, joka kuuluu esimerkiksi Drupalin ohella hieman raskaampiin järjestelmiin. Typo3 on php-pohjainen tuote, jota on kehitetty jo 1990-luvulta alkaen. Järjestelmä on alunperin lähtöisin Tanskasta. Typo3:a hyödyntäviä toimistoja on Suomessa muutamia, ja php-pohjaisena järjestelmänä kehittäjiä on Suomessa kohtuullisesti saatavilla muutenkin. Euroopassa Typo3 on esimerkiksi yliopistojen suosiossa web-julkaisujärjestelmänä. Järjestelmällä tehtävät projektit ovat yleensä yli 30 000 euron toteutuksia, ja etenkin yliopistojen laajat toteutuskokonaisuudet voivat olla paljon kalliimpiakin. Muualla Euroopassa Typo3 kuuluu varsin suosittuihin web-julkaisujärjestelmiin Plonen ohella. Suomessa Typo3-julkaisujärjestelmää hyödyntää esimerkiksi Mediasignal Communications. Parasta: Laajat ominaisuudet web-julkaisuun. Huonointa: Rajallisesti osaamista Suomessa.
Plone on avoimen lähdekoodin web-julkaisujärjestelmä, jolla on erittäin pitkä kehityshistoria ja isoja käyttäjäorganisaatioita maailmalla. Suomessa kenties merkittävin käyttäjä on Jyväskylän yliopisto (www.jyu.fi), mutta erityisesti korkeakoulumaailmassa on muitakin Plonen käyttäjiä (esim. CSC). Plonella on Suomessa vain kourallinen osaajia - osittain johtuen hieman harvinaisemmasta Python-ohjelmointikielestä ja Plonen taustalla olevasta Zope-ohjelmistosta. Plone on esimerkiksi Euroopassa varsin suosittu web-julkaisujärjestelmä. Tyypilliset toteutuskustannukset vaihtelevat Plonella 30 000 ja 100 000 euron välillä. Parasta: Laajat ominaisuudet web-julkaisuun. Sopii hyvin multisite-kokonaisuuksiin. Huonointa: Ei juuri osaajia Suomessa.
Norjalainen Escenic on erityisesti mediataloille suunniteltu web-julkaisujärjestelmä. Nykyisin järjestelmän myös omistaa TV-yhtiöiden palvelemiseen erikoistunut ohjelmistotalo Vizrt. Escenic on Java-pohjainen julkaisujärjestelmä ja sisältövarasto, joka on suunniteltu hektisesti toimivien mediatalojen tarpeisiin. Suomessa esimerkiksi YLE Uutiset käyttää Escenicciä verkkopalveluidensa alustana. Myös esimerkiksi Keskisuomalainen, Talentumin konsernisivusto sekä muita Talentumin julkaisuja (kuten Tietoviikko) ovat Escenicin päällä. Esimerkiksi mainittujen verkkopalveluiden toteutukset lienevät hintaluokaltaan kuusinumeroisia. Suomessa Esceniciin erikoistunut it-toimittaja on Avoltus. Parasta: Suunniteltu juttujen ja multimedian puskemiseen webiin yhtenä isona virtana. Huonointa: Kankean järjestelmän maineessa.
IBM:n WebSphere Portal on käytössä kourallisella isoja kotimaisia organisaatioita (esim. Helsingin kaupunki, Puolustusvoimat, Stockmann). IBM:n portaalituoteperhe ei ole kuitenkaan mikään erityisen hyvässä maineessa oleva web-julkaisutuote. Järjestelmän käyttäjät ovatkin painottuneet enemmän verkkokauppasektorille, koska IBM:n tuoteperhe on tällä sektorilla vahvempi. IBM:n portaalituotteiden integraattoreita Suomessa ovat esimerkiksi Descom ja Ambientia. Tyypilliset IBM:n tuotteilla tehtävät verkkokauppaprojektit ovat kustannuksiltaan kuusinumeroisia, elleivät jopa seitsennumeroisia. IBM:n portaalituotteiden haastajia ovat etenkin Oraclen WebCenter Suite ja Liferay. Etenkin Liferay on viime vuosina kasvattanut merkittävästi suosiotaan, ja tämä on kaventanut selvästi IBM:n saamaa huomiota portaalikentällä.
Fatwire on nykyisin Oraclen omistama erittäin raskaan sarjan web-julkaisujärjestelmä. Fatwire on maailmalla etenkin kansainvälisten brändien käyttämä raskas web-julkaisutyökalu. Myös isot mediakonsernit ovat Fatwiren asiakaskuntaa maailmanlaajuisesti. Järjestelmällä tehtävät projektit ovat kustannuksiltaan poikkeuksetta kuusi- tai seitsennumeroisia, koska pelkästään järjestelmän lisenssit maksavat helposti enemmän kuin tyypilliset toteutusprojektit Suomessa. Suomessa Fatwire on varsin poikkeuksellinen valinta, koska osaavia integraattoreita ei juuri ole Suomessa. Historiallisesti kourallinen isoja konserneja on kuitenkin Fatwirea Suomessakin käyttänyt. Nykyisin esimerkiksi Alma Media kuuluu Fatwire-asiakkaisiin Suomessa. Esimerkiksi Aamulehti on Fatwiren päällä. Fatwire on nykyisin osa Oraclen WebCenter Suitea, ja uudelta nimeltään WebCenter Sites.
Oraclen tuoteperheeseen on viime vuosina kuulunut useita hieman päällekkäisiä järjestelmiä. Tästä syystä esimerkiksi Oracle WebCenter Content (= UCM / ex-Stellent) on käytössä joillain tahoilla web-julkaisujärjestelmänä, ja toisilla tahoilla vain taustajärjestelmänä (esim. sisältövarastona tai dokumenttienhallinnassa). Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston verkkopalvelut ovat Oracle UCM:n päällä. Helsingin yliopiston valitsema järjestelmäkokonaisuus taas perustuu Oracle WebLogic Portal + Oracle UCM -yhdistelmään. Myös useilla finanssialan toimijoilla on käytössä WebCenter Suiteen kuuluvia tuotteita. WebCenter Suitea ei voi pitää kovin tyypillisenä web-julkaisujärjestelmänä vaikka sitä sellaisenakin käytetään. WebCenter Content -järjestelmän historia on kylläkin web-julkaisujärjestelmänä, mutta Oracle ei ole kehittänyt sen web-julkaisuominaisuuksia viime vuosina juuri lainkaan. WebLogic Portal taas on enemmänkin asiointiportaalialusta erittäin korkeata suorityskykyä vaativiin ympäristöihin. Täten tyypilliset WebCenter Suite -projektit ovat Suomessakin kuusinumeroisia projekteja, joissa toteutettavat palvelukokonaisuudet ovat hyvin asiakaskohtaisia. Oraclen portaaliperheeseen panostavia toimittajia ovat Suomessa mm. Digia ja Accenture. Oraclen valitsevia asiakkaita ovat yleensä esimerkiksi finanssialan toimijat, joilla saattaa olla käytössä esimerkiksi Oraclen CRM-järjestelmiä joiden kanssa WebCenter Suiten tuotteet saadaan toimimaan yhteen.
Huom. Yksittäisiä raskaan sarjan tuotteiden käyttäjiä löytyy Suomestakin useita. Esimerkiksi Nokia.com käyttää julkaisujärjestelmänä saksalaisen CoreMedian web-julkaisujärjestelmätuotetta.
Listan järjestys perustuu arvioon järjestelmää osaavien asiantuntijoiden määrästä Suomessa. Listan alussa olevilla järjestelmillä voi sanoa olevan useita kymmeniä osaajia. Listan lopussa olevilla järjestelmillä on todennäköisesti vain kourallinen osaajia Suomessa. Kotimaisten julkaisujärjestelmätuotteiden hinnoitteluperiaatteet vaihtelevat suuresti, mutta useimmiten lisenssihinnat ovat muutamia tuhansia euroja vuodessa. On myös mahdollista, että toimittaja on sisällyttänyt tuotteen lisenssihinnan hosting- ja ylläpitokuluihin jolloin erillistä lisenssikulua ei ilmoiteta. Kotimaiset toimijat ovat hyvin tasaväkisiä keskenään, koska yhdelläkään toimijalla ei ole huomattavan suurta markkinaosuutta. Useimmat listatut yritykset työllistävät 10-30 henkeä ja heillä on muutamia kymmeniä aktiivisia asiakkaita.
Crasmanager on pitkän linjan kotimainen julkaisujärjestelmätuote, jonka taustalta löytyy helsinkiläinen Crasman. Crasmanager on php-pohjainen täysin kotimaista työtä oleva web-julkaisujärjestelmä. Crasmanagerin asiakkaina on niin isoja konserneja kuin pk-yrityksiä. Crasmanageria jälleenmyyvät ja/tai suosittavat myös jotkut mainostoimistot ja digitoimistot Suomessa. Crasmanagerin erityisyyksiä on painotus tuotetietojen hallintaan ja verkkovuosikertomuksiin. Crasman panostaa aktiivisesti oman tuotteensa kehittämiseen vaikka joutuukin usein kilpailemaan kansainvälisten tuotteiden, kuten Drupalin tai EPiServerin kanssa. Crasmanin toteutusprojektit lienevät tyypillisesti kustannuksiltaan muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Lisätietoa: Crasmanager 5.2 -esittely Vierityspalkki-blogissa.
Prime on Innofactorin tuoteperhe, jossa web-julkaisujärjestelmä on yksi osakokonaisuus. Prime on käytössä etenkin julkishallinnossa ja järjestökentällä laajasti. Tämä johtuu erityisesti Innofactorin keskittymisestä järjestöihin ja julkishallintoon. Primeä myös kehitetään aktiivisesti eteenpäin, ja järjestelmässä on useita erikoistarkoituksiin rakennettuja komponentteja eri toimialoille. Prime on .Net-pohjainen tuote. Primen takana oleva Innofactor toimittaa palveluita myös monilla muilla Microsoft-tuotteilla, kuten SharePointilla. Primen erityisyyksiä ovat sen rinnakkaistuotteet mm. tapahtumien hallintaan ja toiminnanohjaukseen. Primen vahvuuksia onkin sen laaja ominaisuuskirjo ja Innofactorin halu myös kehittää tuotetta aktiivisesti "moniin suuntiin". Primeä ei voi pitääkään kovin erikoistuneena työkaluna, vaan enemmänkin monitoimijärjestelmänä. Innofactorin toteutusprojektit lienevät tyypillisesti kustannuksiltaan muutamia kymmeniä tuhansia euroja, mutta Innofactor kilpailee ajoittain myös erittäin pienistä projekteista (5000-15 000 euroa) ja myös todella suurista julkishallinnon hankkeista (esim. Vantaan kaupunki).
Jyväskyläläisen Mediacabinetin oma julkaisujärjestelmätuote Base C6 on tuotehistorialtaan pitkäikäinen tuote, mutta käytännössä tuote on uudistettu kokonaisuudessaan pari kertaa. Uusin tuoteversio pohjautuu Zend Framework- -alustaan, ja on php-pohjainen tuote. Mediacabinet kilpailee etenkin julkishallinnon projekteista ja on myös käytössä järjestökentällä erilaisissa rooleissa. Lisäksi Mediacabinet kilpailee Crasmanin ohessa myös verkkovuosikertomusprojekteista. Mediacabinetin toteutusprojektit lienevät tyypillisesti muutamia kymmeniä tuhansia euroja, mutta Mediacabinet toteuttaa myös hintaluokkaa pienempiä projekteja. Ajoittain Mediacabinet osallistuu myös isompiin julkishallinnon kilpailutuksiin. Lisätietoa: Base C6 -esittely Vierityspalkki-blogissa.
Sivuviidakko on oululaisen ohjelmistoyhtiö Koodiviidakon julkaisujärjestelmätuote. Tuotetta myydään aktiivisesti myös mm. Helsingin alueella. Sivuviidakko on varsin tuore tulokas kotimaiselle julkaisujärjestelmäkentälle, mutta on kerännyt varsin paljon asiakkaita lyhyessä ajassa. Taustalla oleva Koodiviidakko panostaa aktiivisesti etenkin mainostoimistojen kautta tapahtuvaan jälleenmyyntiin. Koodiviidakon toteutusprojektit lienevät tyypillisesti muutamista tuhansista euroista muutamien kymmenien tuhansien eurojen toteutuksiin. Lisätietoa: Sivuviidakko -esittely Vierityspalkki-blogissa.
Navigo CMS on Ch5 Finland Oy:n oma julkaisujärjestelmätuote, jolla on etenkin julkishallinnossa pitkä historia. Navigo on tuotteena myös käynyt läpi useita eri kehitysversioita. Nykyisin Navigosta on tarjolla perinteinen CMS-versio sekä erillinen Navigo Portal -versio. Navigo CMS on Ch5 Finlandin omaa kehitystyötä oleva tuote. Navigo Portal perustuu avointa lähdekoodia olevaan LifeRay-portaaliin. Ch5 Finland Oy:n toteutusprojektit lienevät tyypillisesti muutamista tuhansista euroista muutamien kymmenien tuhansien eurojen toteutuksiin.
Poutapilvi P4 on turkulaisen Poutapilven oma julkaisujärjestelmätuote. Tuote on php-pohjainen julkaisujärjestelmä, jota käytetään erityisesti julkisten verkkosivustojen julkaisemissa. Poutapilvi toteuttaa verkkopalveluita vain oman P4-tuotteensa avulla. Poutapilven julkaisujärjestelmällä on kourallinen isojakin organisaatioita käyttäjinä (esim. TEM, Tikkurila), mutta useimmiten Poutapilven toteuttamat verkkosivustot ovat huomattavasti pienempiä viestinnällisiä sivustoja. Poutapilven toteutusprojektit lienevät tyypillisesti muutamista tuhansista euroista muutamien kymmenien tuhansien eurojen toteutuksiin.
Tamperelaisen Abakon Stato -julkaisujärjestelmä on pitkän historian järjestelmä, jolla on tehty useita erittäin laajoja toteutuksia Suomessa. Stato on erityisesti isojen konsernien käyttämä kotimainen julkaisujärjestelmä. Järjestelmä ei ole keskittynyt vain web-julkaisuun, vaan sisältää myös monenlaisia portaali- ja integraatiotoimintoja. Stato erottuukin kotimaisista julkaisujärjestelmistä nimenomaan "alustamaisuudellaan", joka käytännössä tarkoittaa myös sitä, että Statolla toteutetut laajat verkkopalvelukokonaisuudet sisältävät myös tyypillisesti paljon asiakaskohtaisia räätälöintejä ja erityisratkaisuja. Abako on voittanut mm. merkittäviä julkishallinnon asiakkuuksia viime vuosina.
InfoWeb on Tietotalon oma julkaisujärjestelmätuote, jolla on pitkä historia etenkin matkailualan verkkopalveluiden alustana. Tietotalo on myös yrityksenä toteuttanut paljon erilaisia matkailualan verkkopalveluita. Tietotalo toimittaa verkkopalveluita hyödyntäen myös EPiServeriä ja SharePointtia. Infowebin toteutusprojektit lienevät tyypillisesti muutamista tuhansista euroista muutamien kymmenien tuhansien eurojen toteutuksiin. Todennäköisesti InfoWeb-tuotetta Tietotalo suosittelee asiakkailleen erityisesti alle 30 000 euron toteutusbudjetilla tehtävissä projekteissa. Isommissa projekteissa EPiServer lienee suositellumpi vaihtoehto.
Ambientian oma julkaisujärjestelmätuote on ollut markkinoilla vuosia. Järjestelmä on aiemmin ollut php-pohjainen julkaisujärjestelmätuote, mutta Ambientia toteutti tuotteen uusiksi vuonna 2003 Java-teknologioilla. Tuote on nykyisin versiossa 7.0, ja Ambientia kehittää järjestelmää edelleen eteenpäin. Ambientia tunnetaan tosin nykyisin parhaiten Atlassian Confluence -tuotteen ja Liferay-tuotteen integraattorina Suomessa. Ambientian Content Managerilla tehtävät toteutusprojektit lienevät tyypillisesti muutamista tuhansista euroista muutamien kymmenien tuhansien eurojen toteutuksiin. Ambientiakin todennäköisesti suosittelee useiden kymmenien tuhansien eurojen projekteihin mieluummin esimerkiksi Liferay:ta kuin omaa Content Manageriaan.
SOLU Business Solution on helsinkiläisen e21:sen julkaisujärjestelmätuote. SOLU:lla tehtävät toteutusprojektit lienevät tyypillisesti muutamista tuhansista euroista muutamien kymmenien tuhansien eurojen toteutuksiin. Lukumääräisesti SOLU:lla tehtyjä verkkopalveluita ei Suomessa liene kuin muutamia kymmeniä. Lisätietoa: SOLU Business Edition -esittely Vierityspalkki-blogissa.
Oululaisen Verkkoaseman oma julkaisujärjestelmätuote on edennyt jo viidenteen versioon. Järjestelmä on php-pohjainen kotimainen web-sivustojen julkaisujärjestelmä. Verkkoaseman toteutusprojektit lienevät tyypillisesti muutamista tuhansista euroista muutamien kymmenien tuhansien eurojen toteutuksiin. Lukumääräisesti Verkkoaseman tekemiä verkkopalvelutoteutuksia on Suomessa heidän oman ilmoituksensa mukaan noin 200 kpl. Lisätietoa: Verkkoaseman VJ5 -esittely Vierityspalkki-blogissa.
HammerKit on kotimainen julkaisutyökalu, joka on samalla myös työkalupakki verkkosivustojen kehittäjille. HammerKitin tavoitteena on tehdä räätälöityjen verkkosivustojen kehityksestä mahdollisimman helppoa ja nopeata myös ei-koodareille. HammerKit soveltuu esimerkiksi viestintä-, mainos- ja digitoimistoille nopeaan sivustojen toteutukseen. HammerKitin erityisyys on, että osaava web-suunnittelija pystyy tekemään työkalulla varsin paljon ilman koodaamisosaamista. Toisaalta HammerKittiä voi myös laajentaa jos koodausosaamista riittää. HammerKitillä ei vielä toistaiseksi ole erittäin laajaa käyttäjäkuntaa, mutta palvelua on kehitetty systemaattisesti jo useita vuosia. Suomesta löytynee muutamia kymmeniä aktiivisia tekijöitä HammerKitille. Lisätietoa: HammerKit -esittely Vierityspalkki-blogissa.
Kotisivukone on kotimainen täysin palveluna hankittava julkaisutyökalu. Kotisivukone perustuu Java-teknologiaan ja on täysin taustalla olevan Ideakoneen hallinnassa oleva työkalu. Järjestelmästä maksetaan kuukausimaksu ominaisuuksien perusteella. Mainostoimistot ja digitoimistot voivat järjestelmässä vaikuttaa vain ulkoasuihin, joten minkäänlaisia erityistoiminnallisuuksia ei Kotisivukoneella tehtyihin sivustoihin ole mahdollista saada. Kotisivukone on erittäin suosittu etenkin poliitikkojen kotisivutyökaluna, koska useilla puolueilla on sopimus Kotisivukoneen kanssa. Myös monet pienet pk-yritykset käyttävät Kotisivukonetta omatoimiseen sivustojen ylläpitoon. Kotisivukoneella onkin Suomessa tuhansia asiakkaita*, joten lukumääräisesti sivustoja ja käyttäjiä on paljon. Isommillekin yrityksille Kotisivukone soveltuu esimerkiksi lyhytaikaisten seminaari- tai kampanjasivustojen julkaisemiseen. Kotisivukoneella saa varsin kohtuullisen sivuston pystyyn jopa muutamien satojen eurojen investoinnilla. Lisätietoa: Kotisivukone -esittely Vierityspalkki-blogissa.
Kotimaisia, pieniä julkaisujärjestelmätuotteita löytyy arviolta muutamia satoja erilaisia. Erittäin monilla mainostoimistoilla ja pienillä it-yrityksillä on edelleen käytössään omia ylläpitotyökaluja, joiden avulla he tuottavat verkkosivuja asiakkailleen. Osa näistä yrityksistä on tuotteistanut oman tuotteensa näkyvämmin (esim. ReallyCMS tai Purple CMS), osa taas ei sivuillaan erityisesti mainosta käyttävänsä omaa tuotettaan (esim. Mainostoimisto Värikäs, Servia Finland). Yleensä työkalut on tehty php-ohjelmointikielellä, ja hyödyntävät "pinnan alla" erilaisia avoimen lähdekoodin valmiskomponentteja. Tuotteet otetaan käyttöön yleensä myös hyvin asiakaskohtaisesti, joten "tuotteista" puhuminen on useimmissa tapauksissa ehkä hieman liioiteltua. Toimistojen omien työkalujen tavoitteena on ensisijaisesti nopeuttaa verkkosivustoprojekteja, ja täten esimerkiksi lisenssimaksuja ei useimmissa pienempien toimistojen tuotteissa ole lainkaan. Osa toimittajista on tosin tehnyt myös rinnakkaistuotteita, jotka ovat pidemmälle tuotteistettuja (esim. Optinet Directo -julkaisujärjestelmän rinnalla on erilaisia sporttisaitti-, yhdistyssaitti ym. -paketointeja).
* Kotimaisista julkaisujärjestelmistä löytyy jonkin verran epävirallista tilastotietoa. Tilastot perustuvat reiluun 60 000 .fi-domainiin. Tutustu tilastoihin Palomaki.info -sivustolla.
Jos haluat esittää täydennyksiä, ehdotuksia tai korjauksia listalle, niin laita viesti lomakkeella.